Ruotsin kieli jaksaa puhututtaa Suomessa tunnetasolla, vuodesta
toiseen. Ruotsin kielen vastustajille on yhteistä tunnepitoinen, jopa
vihamielinen asenne kieltä kohtaan. Mitä jos puhuisimme ruotsin kielen
tärkeydestä asialinjalla? Miksi ruotsin
kieli on tärkeä meille suomalais-ugrilaisen kieliperheen asukkaille? Mielestäni
naapurin kieltä on hyvä osata edes tyydyttävällä tasolla.
Ulkomaankauppa on meille elinehto. Vientimaidemme
ykkönen on Saksa, kakkonen Ruotsi ja kolmantena on Venäjä (https://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/). Juuri
EU-maat ovat meille
tärkeitä (noin 60 % kaupasta). Vienti Venäjälle väheni 6 % ja sen osuus tavaraviennistä
oli vuonna 2016 alle 6 %. Suomen vienti Ruotsiin kasvoi Tullin
ulkomaankauppatilaston mukaan vuoden 2016 tammi-elokuussa neljä prosenttia
verrattuna edellisvuoteen. Vienti oli arvoltaan lähes 3,6 miljardia euroa.
Me elämme pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, jolla on
pohjoismainen kulttuuritausta. Pohjoismaisella
yhteistyöllä on takanaan yli 60 vuotta. Pohjoismaiden Neuvosto perustettiin
vuonna 1952. Pohjoismainen yhteistyö
kattaa kulttuurin, politiikan sekä vero- ja turvallisuusasiat. Ulkoministeriö
koordinoi hallitustenvälistä pohjoismaista yhteistyötä.
Pohjoismaita yhdistävät
yhteinen historia, samankaltainen kulttuuri ja yhteiskuntajärjestelmä sekä pohjoismaiset
kielet. Näissä maissa puhutaan ”ruotsia muistuttavaa kieltä”. Jokaiselle viidelle pohjoismaalle on yhteistä
vahva oikeusvaltioperiaate, kansanliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen
aktiivisuus, sananvapaus, tasa-arvo, yhteisvastuullisuus ja luonnonläheisyys. Suomi
on virallisesti suomen- ja ruotsinkielinen. Siitä on hyvä pitää kiinni.
Pohjoinen ulottuvuus on
nousussa ja yhteistyötä halutaan tiivistää. Siinä on myös paljon kaupallista
potentiaalia, paljon tekemätöntä työtä, varsinkin matkailun, juuri elämysmatkailun
markkinoinnissa. Maailman levottomat tapahtumat ovat tuoneet rauhallista, puhdasta
ja turvallista elämää arvoonsa. Pohjolassa on turvallista. Ihmiset hakevat
rauhaa ja turvaa myös matkailusta. Pohjolaa on hyvä markkinoida yhdessä. Siihen
tarvitaan kielitaitoa ja kommunikaatiota.
Pohjoismainen yhteistyö, yhteinen
historia ja perinteet, varsinkin täällä Pohjois-Suomessa on arkea. Täällä on eletty,
tehty työtä ja rakastettu yli rajan. Skandinaavien kieli, ”skandinaaviska” on
yhteinen työ- ja kommunikointiväline. Kieli on portti länteen ja Suomi on osa
länsimaista demokratiaa, henkisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti.
Ruotsin kielen osaaminen helpottaa muiden kielten oppimista. Suomen kielen
rakenteet poikkeavat täysin muista länsimaisista kielistä.
Metsä
on Ruotsin ja Suomen yhteinen vihreä kulta. Ruotsi kunnioittaa Suomen
itsenäistä 100 vuotista taivalta mm. lahjoittamalla meille 12 ns.
postdoc-virkaa, eli väitöskirjan jälkeistä virkaa, metsäalan yhteiselle
tutkimustyölle. Tutkimustyö on tärkeää ja kansainvälistä. Suomen on hyvä olla
kimpassa Nobel-Ruotsin kanssa tutkimus- ja innovaatiotyössä.
Kieli on kulttuuria ja
kommunikaatiota. Ruotsin kieli on portti länteen ja muihin pohjoisgermaanisiin
kieliin, myös englantiin. Ruotsin kieli avaa oven myös norjan, jopa tanskan
kieleen. Yhteisellä ”skandinaaviskalla” me suomalaiset pääsemme osaksi läntistä
pohjoista ulottuvuutta, kaupallisissa ja kulttuurisissa verkostoissa. Kieli luo
yhteyksiä ja niitä me Itä-Pohjolassa tarvitsemme. Kielitaidolla pääsee lähemmäksi
toista. Pohjoismaissa pääsemme omalla kouluruotsillammekin lähemmäksi länttä.
Ruotsin kieli on sitä paitsi helppo kieli. Toivon mukaan kouluissa motivoidaan
ruotsin kieleen.
Raija Lummi, Lapin amk:n kielten lehtori,
torniolainen kuntapoliitikko
Kommentit
Lähetä kommentti