Ruotsin kieli menee tunteisiin

Ruotsin kieli jaksaa puhututtaa Suomessa tunnetasolla, vuodesta toiseen. Ruotsin kielen vastustajille on yhteistä tunnepitoinen, jopa vihamielinen asenne kieltä kohtaan. Mitä jos puhuisimme ruotsin kielen tärkeydestä asialinjalla?  Miksi ruotsin kieli on tärkeä meille suomalais-ugrilaisen kieliperheen asukkaille? Mielestäni naapurin kieltä on hyvä osata edes tyydyttävällä tasolla.
Ulkomaankauppa on meille elinehto. Vientimaidemme ykkönen on Saksa, kakkonen Ruotsi ja kolmantena on Venäjä (https://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/). Juuri EU-maat ovat meille tärkeitä (noin 60 % kaupasta). Vienti Venäjälle väheni 6 % ja sen osuus tavaraviennistä oli vuonna 2016 alle 6 %. Suomen vienti Ruotsiin kasvoi Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan vuoden 2016 tammi-elokuussa neljä prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vienti oli arvoltaan lähes 3,6 miljardia euroa.
Me elämme pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, jolla on pohjoismainen kulttuuritausta. Pohjoismaisella yhteistyöllä on takanaan yli 60 vuotta. Pohjoismaiden Neuvosto perustettiin vuonna 1952. Pohjoismainen yhteistyö kattaa kulttuurin, politiikan sekä vero- ja turvallisuusasiat. Ulkoministeriö koordinoi hallitustenvälistä pohjoismaista yhteistyötä.
Pohjoismaita yhdistävät yhteinen historia, samankaltainen kulttuuri ja yhteiskuntajärjestelmä sekä pohjoismaiset kielet. Näissä maissa puhutaan ”ruotsia muistuttavaa kieltä”.  Jokaiselle viidelle pohjoismaalle on yhteistä vahva oikeusvaltioperiaate, kansanliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen aktiivisuus, sananvapaus, tasa-arvo, yhteisvastuullisuus ja luonnonläheisyys. Suomi on virallisesti suomen- ja ruotsinkielinen. Siitä on hyvä pitää kiinni.
Pohjoinen ulottuvuus on nousussa ja yhteistyötä halutaan tiivistää. Siinä on myös paljon kaupallista potentiaalia, paljon tekemätöntä työtä, varsinkin matkailun, juuri elämysmatkailun markkinoinnissa. Maailman levottomat tapahtumat ovat tuoneet rauhallista, puhdasta ja turvallista elämää arvoonsa. Pohjolassa on turvallista. Ihmiset hakevat rauhaa ja turvaa myös matkailusta. Pohjolaa on hyvä markkinoida yhdessä. Siihen tarvitaan kielitaitoa ja kommunikaatiota.
Pohjoismainen yhteistyö, yhteinen historia ja perinteet, varsinkin täällä Pohjois-Suomessa on arkea. Täällä on eletty, tehty työtä ja rakastettu yli rajan. Skandinaavien kieli, ”skandinaaviska” on yhteinen työ- ja kommunikointiväline. Kieli on portti länteen ja Suomi on osa länsimaista demokratiaa, henkisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti. Ruotsin kielen osaaminen helpottaa muiden kielten oppimista. Suomen kielen rakenteet poikkeavat täysin muista länsimaisista kielistä.
Metsä on Ruotsin ja Suomen yhteinen vihreä kulta. Ruotsi kunnioittaa Suomen itsenäistä 100 vuotista taivalta mm. lahjoittamalla meille 12 ns. postdoc-virkaa, eli väitöskirjan jälkeistä virkaa, metsäalan yhteiselle tutkimustyölle. Tutkimustyö on tärkeää ja kansainvälistä. Suomen on hyvä olla kimpassa Nobel-Ruotsin kanssa tutkimus- ja innovaatiotyössä.
Kieli on kulttuuria ja kommunikaatiota. Ruotsin kieli on portti länteen ja muihin pohjoisgermaanisiin kieliin, myös englantiin. Ruotsin kieli avaa oven myös norjan, jopa tanskan kieleen. Yhteisellä ”skandinaaviskalla” me suomalaiset pääsemme osaksi läntistä pohjoista ulottuvuutta, kaupallisissa ja kulttuurisissa verkostoissa. Kieli luo yhteyksiä ja niitä me Itä-Pohjolassa tarvitsemme. Kielitaidolla pääsee lähemmäksi toista. Pohjoismaissa pääsemme omalla kouluruotsillammekin lähemmäksi länttä. Ruotsin kieli on sitä paitsi helppo kieli. Toivon mukaan kouluissa motivoidaan ruotsin kieleen.
Raija Lummi, Lapin amk:n kielten lehtori, torniolainen kuntapoliitikko


Kommentit