Sote-sinkkuroijat uhkaavat uudistusta

Kosmos tuli koettelemaan hallitusyhteistyötä. Pari kokoomuksen pääkaupunkiseudun kansanedustajaa on painanut paniikkinappulaa loppumetreillä. Hyvähän siellä on sinkkuroida, kun palvelut ovat ratikanvälin päässä.

Olemme loppusuoralla lakien valmistelussa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa. Puolueet virittelevät syksyn maakuntavaalivankkureitaan. Maakuntavaalit ja suunniteltu sote-uudistus kesäkuussa istuvat samoissa vankkureissa. Vankkurit kallistuvat ilman toista.

Olemme historiallisen lähellä ratkaisua. Nykyjärjestelmä ei yksinkertaisesti enää toimi. Se ei pysty takaamaan riittäviä palveluita kaikille suomalaisille ympäri Suomen. Koko sote-uudistus lähti pakon asettamasta tarpeesta. Suomen väestö vanhenee, lapsia syntyy ennätysvähän, ja ihmiset tarvitsevat koko ajan enemmän palveluita. Samalla myös työssäkäyvän väestön osuus pienenee. Tällä yhtälöllä osaa kuka vain laskea, että nykytilanne on kestämätön.

Kokoomus ei halunnut alun perin näin montaa maakuntaa. 5 maakuntaa olisi riittänyt leveiksi hartioiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnalle. Hallitus-kompromississa kuitenkin sovittiin, että palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta 18 maakunnalle. Sovitulla asialla pitäisi nyt mennä eteenpäin.

Miksi uudistus? Nykyisessä kuntapohjaisessa järjestelmässä erot peruspalveluiden laadussa ja saatavuudessa ovat liian suuret. Tarkoitus on koota palvelutuotannon järjestäminen lukuisista yksiköistä omine hallintoineen maakuntatasolle, saman katon alle. Tämän lisäksi valinnanvapaus tuo myös yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat mukaan tuotantoon. Maakunnalla on järjestäjänä vastuu siitä, että asiakasseteleitä myönnetään oikeaan tarpeeseen. Tämä on kirjattu uuteen valinnanvapauslain luonnokseen selvästi.

Ensimmäistä kertaa palveluiden keskiössä on palveluita käyttävä ihminen, ei organisaatio. Peruspalvelut ja erikoissairaanhoito lähentyvät toisiaan. Oman kunnan terveyskeskuspalvelun on oltava lähellä ja niin tehokasta, että se vähentää erikoissairaanhoitoon menoa. Tästä tulee säästöä ja laatua. Uudistuksessa kuntia ohjataan selkeästi kehittämään omaa terveyskeskusta!

Valinnanvapaus lisää ihmisen itsemääräämisoikeutta, turvaa palveluiden saatavuuden ja kirittää palveluiden tuottajia parempaan laatuun. Samalla vahva julkinen sektori pitää huolen siitä, että kaikki toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Tämä on niin ikään laissa varmistettu. Erikoissairaanhoidossa on jatkossakin pääosin julkinen tuotanto, jota yksityinen täydentää.

 Sote-uudistusta kehitetään toiminnassa. Maakunnilla, paikallisilla palveluntuottajilla ja maakuntiin valittavilla päättäjillä on tärkeä rooli. Tämän vuoksi vankkureissa istuvat sekä tulevat maakuntapäättäjät että sote-puolen toimijat. Paikallisella tasolla pitää toimia oikein. Uudistus itsessään ei tee sotesta toimivaa.  Hoitopoluissa on tärkeää, että julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin vastuu ihmisen palveluiden suunnittelusta ja toteutuksesta on yhteinen. Toimivat yhteistyömallit ja toimintatavat syntyvät tässäkin käytännön työn kautta.  

Sote-uudistusta ei ole varaa viivästyttää yhtään enempää. Ilman uudistusta ja sen hyvää toimeenpanoa kustannukset jatkavat kasvuaan ja ihmisten terveyserot kärjistyvät entisestään. Tähän Suomella ei ole varaa.  Lisäksi uudistuksen sosiaalipalveluille on vihdoin annettava sille kuuluva sija. Sote ei ole vielä valmis, mutta uudistus on tehtävä.

Raija Lummi, torniolainen kuntapoliitikko, Lapin ja Tornion Kokoomusnaisten pj,

Kokoomuksen Naistenliiton hallituksen jäsen