Lukijalta: Rajansa kaikella
Olemme tottuneet asumaan rajattomalla rajalla. Tornio ja Haaparanta muodostavat idän ja lännen portin. Vuosisatainen yhteinen historia on tehnyt meistä yhtenäisen alueen ja väen. Nykykielellä kyse on kaksoiskaupungista TornioHaparanda. Kaupunkeja on jo strategiankin mukaisesti kasvatettu yhteen, poistettu raja-aitoja, tehty yhteistyötä elämän eri sektoreilla. Poikkinainti-perinne on muuttunut kaupalliseksi ja matkailulliseksi brändiksi.
Koronaepidemia muutti kaiken, teki alueesta kaksi erillistä. Taudin leviämisen ehkäisemiseksi raja pantiin kiinni. Me paikalliset olemme nyt uudessa ja ikävässä, jopa käsittämättömässä tilanteessa. Rajan sulkeminen on vaikuttanut perheiden asumisjärjestelyihin, työhön, koulunkäyntiin, yritystoimintaan, ystävien tapaamiseen, kaikkeen. Ruotsin ja Suomen raja ulottuu käsivarteen asti.
Suomen hallitus miettii paraikaa hybridimallia, rajoitusten purkua asteittain ja hallitusti. Jos tarvetta ilmenee, rajoituksia voidaan myös kiristää. Milloin länsiraja voidaan aukaista?
Rokotetta ei vielä ole. Lääkettä voidaan odottaa pitkään. Talous nostattaa kasvavaa huolta samaan aikaan kun ihmiset ovat peloissaan terveytensä puolesta. EU-maat, joihin korona iski ensin, alkavat jo varovaisesti purkaa rajoituksia. Ulkonaliikkumiskieltoja höllennetään. EU-komissio suosittaa vaiheittaista etenemistä ja tarkkaa tilanteen hallintaa. Miksei rajaa jo aukaista?
Valtakunnan rajoja voidaan avata vasta, kun epidemiatilanne on suurin pirtein sama rajan molemmin puolin – valtakunnan tasolla. Siksi saamme valitettavasti odottaa rajan avaamista. Ruotsin ja Suomen tautitilanne eroaa toisistaan paljon, vaikka paikallisesti rajallamme on kohtalaisen sama tautitilanne. Moni pitää rajoituksia epäreiluina.
Kriisi on ennennäkemätön ja valtakunnanraja on todellakin olemassa. Olemme tottuneet eroihin valuutassa, aikavyöhykkeessä, kielessä ja valtiomuodossa, mutta emme siihen, että epidemiat liikkuvat vapaasti maasta toiseen, eikä rokotetta ole.
Tornion ja Haaparannan välinen raja on ollut kautta historian polttopiste, neulansilmä, suurten historiallisten tapahtumien näyttämö sotineen ja rauhoineen. Nyt tämä aika, jolloin Tornio kaupunkina täyttää 400 vuotta ensi vuonna, jää historiankirjoihin taisteluna näkymätöntä vaaraa vastaan. Tästäkin on pakko selvitä, yhdessä.
Raija Lummi
Kirjoittaja on torniolainen kaupunginvaltuutettu (kok.)
Kommentit
Lähetä kommentti