Marjabisneksestä trendikkäämpää nuorille

 

Hillakuume on iskenyt suomalaisiin.  Se on hyvä juttu. Itsekin olen vasta nyt innostunut hillastamisesta, koska aiemmin ei ole kukaan kaupunkilaistytölle hyviä paikkoja kertonut. Nyt kun hillaa on, saa jo ihan ajo-ohjeita myöten apua sosiaalisesta mediasta. 

Korona-kesänä marjat jäävät suomalaisten itsensä poimittaviksi. Marjat pitää saada talteen ulkomaalaisten poimijoiden puutteessakin. Metsissä on monien miljoonien edestä poimittavaa. Ketkä käyvät marjassa?

Nykynuoret ja muutkin ”kaupunkilaiset” olisi hyvä saada innostumaan luontomme suomista mahdollisuuksista myös bisnes-mielessä. Metsää ja jänkää on, kaunis puhdas luonto kutsuu helmaansa, mutta esimerkiksi marjastus-asiassa olisi paljon tehtävää. Teknistä kehitystä, saati digiloikkaa, ei ole hyödynnetty marjastukseen. Itsekin pikkukaupunkilaisena tiedän vain muutamia hyviä ”smultronställejä”. Uskon, että myös nuoret innostuisivat enemmän marjanpoiminnasta, metsästyksestä, kalastuksesta ja muusta luontoon liittyvästä, jos olisi ”äpit” ja muut digitaaliset apuvälineet marjapaikkojen löytymiselle, trendikkäät apuvälineet sääskisuojista, vaatetuksesta ja mäkärävoiteista lähtien sekä yleinen nykyaikainen asenne luonnonmarjoja kohtaan.

Marjastus ja luonto ovat yhä liikaa keski-ikää ylittäneiden juttua ja sitä ei koeta nuorten jutuksi. Nyt kun marjat uhkaavat jäädä metsiin ja korona tekee ulkomaille suuntaamisen vaikeaksi, olisi korkea aika tarttua tähän mahdollisuuteen. Kaikilla ei ole maaseututaustaa ja marjastusperinne ei ole joka perheen juttu.

Lisäksi ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen olisi aika tarjota enemmän luontoon liittyvää koulutusta niin, että se kiinnostaa nuoria. Meillä yleisestikin Suomessa on brändätty markkinointia kaupallisella puolella, mutta alkuperäistuotanto ja siihen liittyvät toiminnot on jätetty päivittämättä nykymoodiin. Uskon, että jos Suomi ja Lappi olisi maa muualla maailmassa, marjatehtaita ja jatkojalostusta olisi parin sadan kilometrin välein ja marjastus olisi yhtä trendikästä kuin viinin viljely Euroopassa.

Ei kannata mennä merta edemmäs kalaan, vaan hyödyntää Suomen luonnon mahdollisuudet ja tehdä luonnonantimistamme trendikäs ansaintamahdollisuus myös nuorille. Nuoria kiinnostaa kestävä kehitys ja meillä Pohjois-Suomessa ja Lapissa on tähän menestyksen avaimet.

Raija Lummi, torniolainen kuntapoliitikko (kok)