tiistai 10. maaliskuuta 2015

Odottakaa vielä, kohta tulee numerot!

Otsikko ei viittaa tällä kertaa vaaleihin, vaikka viime päivät ja tulevat viikot ovat olleet ja tulevat olemaan täynnä numeroita. Kuinka monta päivää on vaaleihin, milloin alkaa ennakkoäänestys, kuinka monta kirjoitusta ehdokas voi kirjoittaa kuhunkin lehteen ja sitten se maaginen 19.3., jolloin tulee SE numero: oma vaalinumero, joka painetaan sitten kortteihin ja kansiin, SE numero, jonka jokainen ehdokas toivoo äänestäjien raapustavan vaalikopissa viralliseen äänestyslippuun.

Tänään olin Metsä Groupin tehtailla Kemissä eduskuntavaaliehdokkaille järjestetyssä tilaisuudessa. Tehtaiden uusi johtaja Ari-Pekka Vanamo, joka on ollut Kemin tehtailla vasta viikon, arvioi tehtaiden tulevaisuuden positiiviseksi. Kemin tehtaiden vienti Eurooppaan on vakaalla pohjalla ja Aasia on hyvin nousussa. Päätuotteet sellu ja kartonki menevät hyvin kaupaksi ja tehtaat työllistävät. Suurin osa raaka-aineesta  eli puusta tulee Rovaniemen eteläpuolelta. Tapasimme myös autoilijan, jonka kumipyörillä raaka-aine tulee tehokkaasti tehdasalueelle. "Ei tarvitse pelätä", hän sanoi kun kerroin, että joskus isot rekat hirvittävät tien päällä. Junat jyskyttävät myös osan puusta paikan päälle.

Mutta takaisin otsikkoon. Otsikolla en nyt tarkoittanut vaalinumeroita tai paperitehtaan lukuja, vaan päätyöni eli opettajan työtehtäviä. Opiskelijat ovat pysäytelleet minua eilen ja tänään koulun käytävillä ruotsin kokeiden numeroista. "Odottakaa vielä huomiseen, sitten saatte numerot", olin huikannut heille eilen. Tänään lunastin lupaukseni ja pyöräytin Metsä Groupin vierailun jälkeen vielä viimeiset numerot winhaan opiskelijoille.

Onneksi on tämä työ, joka pitää päänupin kasassa ja jalat maassa. Työ on myös terapiaa. Rutiinit pitävät ihmisen järjestyksessä. Työtä, työtä, työtä. Sitä meidän pitää luoda. Luotan siihen, että työ luo uutta työtä. Meille kaikille.

Bussissa matkalla tehdasalueelle Metsä Groupin tehtaille.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti